Miksi rutiinit ovat tärkeitä meille?

Ovatko rutiinit vain tylsille ihmisille, jotka eivät osaa nauttia elämästä tai heittäytyä virran kuljetettavaksi? Vastaus on ei. Rutiinit ovat avain hyvinvointiin, onnistumisiin ja luovuuteen.

Hyväksi koetut rutiinit ensinnäkin tuovat arkeen rytmiä, tasapainoa, tavoitteita ja tätä kautta myös saavutuksia. Rutiineilla voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä mielenterveysongelmia ja yleistä stressiä. Niin tylsältä kun rutiinit kuulostavatkin, niin niiden ylläpito on pohjana kaikelle muulle arjessamme tapahtuvalle. Nyt kun vuosi on vaihtunut, on loistava aika laittaa omat elämäntavat ja rutiinit kuntoon.

person holding pink ceramic mug beside MacBook Pro
Photo by rawpixel / Unsplash

Rutiinit kuuluvat tasapainoiseen elämään ja joillekin ne ovat tärkeämpiä kuin toisille. Rutiinit tuovat yleensä hyvän olon, sillä asiat ja oma elämä tuntuvat olevan tasapainossa ja hallinnassa silloin, kun rutiinit ovat kunnossa. Stressinhallinnan, luovuuden, aikaansaamisen taustalla on usein onnistunut arkirytmi. Varmaankin jokainen meistä on huomannut hyvänolontunteen silloin kun esimerkiksi liikunta, ruokavalio, työt, opiskelu ja vapaa-aika ovat tasapainossa ja elintavat terveellisiä. Rutiinit siis helpottavat arkea aivan mielettömästi. Hyvin suunniteltu ja toteutettu päivä saa aikaan onnistumisen tunteen. Kun kaikki suunnitellut tehtävät ovat päivän lopuksi tehty, vietetty tarpeeksi vapaa-aikaa ja koettu onnistumisen tunteita, voi painaa illalla silmät kiinni tyytyväisenä ja stressittömänä ja seuraavana aamuna päivä alkaa uutta intoa puhkuen. Rutiineilla ikään kuin mahdollistetaan elämästä nauttiminen, sillä rutiinit vapauttavat energiaa ja jaksamista kaikkeen muuhun. On myös tutkittu, että rutiinit ylläpitävät aktiivisuustasoa ja terveyttä, auttavat suuntautumaan eteenpäin ja ylläpitämään kontrollia, auttavat tasapainottamaan työtä, lepoa ja vapaa-aikaa sekä saavuttamaan tavoitteita ja mikä parasta; rutiinit saavat meidät tuntemaan positiivisia tunteita itseämme kohtaan.

"On myös tutkittu, että rutiinit ylläpitävät aktiivisuustasoa ja terveyttä, auttavat suuntautumaan eteenpäin ja ylläpitämään kontrollia, auttavat tasapainottamaan työtä, lepoa ja vapaa-aikaa sekä saavuttamaan tavoitteita ja mikä parasta; rutiinit saavat meidät tuntemaan positiivisia tunteita itseämme kohtaan."
Photo by Maddi Bazzocco / Unsplash

Asiat eivät aina kuitenkaan mene näin yksinkertaisesti ja usein jokin stressitekijä saa aikaan rutiinien väistymisen stressin tieltä ja elämäntavat alkavat kärsiä. Oletko huomannut, että stressaantuessasi saatat syödä epäterveellisemmin ja himoita sokeripitoisia, rasvaisia ja nopeita ruokia, vaikka tiedät niiden olevan pidemmällä tähtäimellä huonoja valintoja? Usein lopetamme stressaavassa elämäntilanteessa myös liikunnan, sillä ajattelemme, että tarvitsemme lepoa ja aikaa. Stressaantuneena teemme järjenvastaisia valintoja, jotka saavat olomme vieläkin huonommaksi. Terveellisten rutiinien ylläpitäminen on toisin sanoen helppoa silloin, kun elämä on muutenkin helppoa. Vaikeus iskee juuri silloin, kun olisi erityisen tärkeää pitää kiinni rutiineista. Rutiinit toimivat ikään kuin talon pohjana, jonka päälle muu arki rakentuu. Jos talon pohjarakenteet eivät ole kunnossa, niin talo horjuu ja saattaa pahimmillaan murtua. Sama käy myös meille mikäli luovumme rutiineistamme. Stressaavan elämäntilanteen aikana olisikin erityisen tärkeää pitää ainakin niistä tärkeimmistä rutiineista kiinni. Usein ne ovat liikunta, ruokavalio ja uni. Ei ole sattumaa, että usein mielenterveydenongelmienkin hoitoon tarjotaan neuvoja arkirytmiin ja rutiineihin liittyen. Esimerkiksi läheisen menettänyttä saatetaan kannustaa melko pikaisestikin takaisin töihin ja omaan arkirytmiin toimintakyvyn säilyttämiseksi.

"Rutiinit toimivat ikään kuin talon pohjana, jonka päälle muu arki rakentuu. Jos talon pohjarakenteet eivät ole kunnossa, niin talo horjuu ja saattaa pahimmillaan murtua."

Rutiinit eivät ole mediaseksikäs aihe eivätkä ”kaikki minulle heti nyt” -tasoisia ihmepillereitä, joten niistä puhutaan mielestäni liian vähän. Jokainen meistä tietää, että on helpompaa ostaa kaiken maailman jauheita, patukoita ja pillereitä hyvän terveyden toivossa, mutta liikuntaan sitoutuminen onkin vaikeampaa. Liikunta, kuten muutkin säännölliset rutiinit ovat kuitenkin valitettavasti parempia keinoja ylläpitää terveyttä, rytmiä ja stressittömyyttä kuin luultavasti mikään muu yksittäinen asia.

Rutiineista ei kannata kuitenkaan ottaa stressiä, eikä se ole tämän tekstin tarkoitus. Mikäli sinulla on jo toimivat rutiinit ja olet löytänyt itsellesi tärkeät toimintatavat esimerkiksi ruokavalioon ja liikuntaan liittyen niin onneksi olkoon, huomaat varmaan itsekin eron rutiinien ja niiden puuttumisen välillä omassa hyvinvoinnissasi. Jos puolestaan olet huomannut viimeistään tätä lukiessasi, että sinulta puuttuu fyysistä ja psyykkistä terveyttä tukevat rutiinit, niin on aika aloittaa pienin askelin. Sinun ei tarvitse laittaa kerralla kuntoon koko elämääsi ja alkaa elämään täysin rutiinien orjana, mutta jo pienet muutokset vaikka yhteen elämän osa-alueeseen (kuten uneen, ruokavalioon ja liikuntaan) liittyen ovat iso askel hyvinvointiasi kohti. Olisiko hienoa, jos voisit esimerkiksi ruokavaliota muuttamalla saada arjessasi enemmän aikaan ja inspiroitua enemmän tavoittelemaan unelmiasi? Seuraavaksi tulee hyväksi havaittuja yksinkertaisia vinkkejä rutiinien hallintaan, joista on varmasti hyötyä mikäli päätät kokeilla niistä jotain.

Uni

Nuku vähintään 7 tuntia yössä, sillä maailmassa on aivan marginaalinen osa ihmisiä, jotka oikeasti pärjäävät alle 7-tuntisilla yöunilla. Luultavasti et kuulu tähän alle yhteen prosenttiin. Moni meistä nukkuu aivan liian vähän ja unen lisääminen näkyy nopeasti ja parantaa hyvinvointia merkittävästi. Nyrkkisääntönä unen määrän tarpeellisuudesta voidaan pitää päiväaikaista väsymystä: mikäli sinua väsyttää päivällä, niin nukut mitä luultavammin liian vähän.

Ruokavalio

Pikaruuan sekä sokeri- ja rasvapitoisten ruokien syöminen näkyy nopeasti huonona olona ja jatkuvana väsymyksenä sekä aikaansaamattomuutena. Karsi ruokavaliostasi turhat sokerit ja kovat rasvat. Suosi etenkin kasviksia, hedelmiä, kalaa, pähkinöitä ja täysjyvää. Proteiinin lähteenä voit syödä kasvi- tai eläinperäisiä tuotteita, mutta ilmastonmuutoksen kannalta kannustan itse panostamaan erityisesti kasvisruokavalioon. Toki jokainen tekee itse omat päätöksensä. Olen myös itse huomannut kasvisruokavalion väsyttävän vähemmän kuin lihan syöminen esimerkiksi lounaalla. Kannattaa siis kokeilla, sopisiko se myös sinulle. Säännöllisesti syöminen toimii myös useimmilla ihmisillä hyvin, sillä silloin esimerkiksi epäterveellisten ruokien himo ei pääse iskemään niin helposti.

Liikunta

Liikunnan harrastaminen säännöllisesti toimii erinomaisesti stressinpoistajana ja tasapainon ylläpitäjänä. Liikunta ei ole ainoastaan hyväksi kropalle, vaan myös mielelle, sillä se poistaa stressiä kehosta mikäli muistamme myös palautua tarpeeksi. Kaiken hikiliikunnan lisäksi esimerkiksi jooga ja pilates, sekä luonnossa kävely ovat loistavia tapoja vähentää stressiä. Yritä löytää liikuntaharrastus, jonka ylläpitäminen on enemmänkin kivaa kuin tuskaista ja jonka uskot pysyvän elämässäsi pidempäänkin kuin vuoden ensimmäiset kaksi kuukautta. Voit myös vaihdella lajeja mielesi mukaan. Kaikki liikunta on plussaa!

Palautuminen ja lepo

Työstä ja koulusta palautuminen tulisi olla jokaisella osa rutiinejamme, sillä palautumisen on todettu olevan elintärkeää hyvinvointimme kannalta. Jos palautuminen on kunnossa, niin jaksamme seuraavanakin päivänä mennä hyvillä mielin töihin tai kouluun ja nautimme työstämme enemmän, jonka lisäksi saamme myös aikaan parempia tuloksia. Palautumiseksi ei riitä se, että olemme poissa työpaikalta fyysisesti, vaan töistä tulee palautua myös henkisesti. Puhutaan psykologisesta irrottautumisesta (josta tulen varmasti puhumaan enemmänkin myös jatkossa), sillä se tuntuu olevan välillä hukassa meiltä kaikilta. Esimerkiksi työasioiden hoitaminen sähköpostitse tai puhelimitse vapaa-ajalla on haitallista, vaikkei sitä tulisikaan aina ajateltua. Ystävien tapaaminen vapaa-ajalla on aivan mielettömän hieno asia ja yksi hyvistä palautumisen mekanismeista, mutta työasioista puhuminen vapaa-ajalla kumoaa palautumisesi. Koittakaa jättää siis ystäviesi kanssa töistä keskustelu vähemmälle ja nauttikaa vapaa-ajasta! Palautumista tukevia keinoja ovat muun muassa liikunta, ystävien tapaaminen (ilman työ- tai kouluasioista puhumista), luonnossa liikkuminen tai kirjan lukeminen.

Suunnitelmallisuus

Rutiinit eivät onnistu ilman jonkinlaista suunnitelmallisuutta. Suosittelen itse heräämään joka päivä samaan aikaan ja nousemaan sängystä saman tien (älä aloita päivääsi somella). Olit sitten aamu- tai iltavirkku, niin säännöllinen unirytmi on kaiken A ja O. Myös ruokavaliosta huoli pitäminen on helpompaa silloin, kun jääkaapista löytyy aina terveellisiä vaihtoehtoja ja parhaimmassa tapauksessa etukäteen tehtyjä annoksia. Liikuntakin kannattaa suunnitella pitkälti etukäteen, jolloin sen toteuttaminen on helpompaa kuin joka päivä sen pohtiminen, pitäisikö salille mennä vaiko ei. Opiskelijana minulle on erittäin tärkeää pitää huolta rutiineista ja aikatauluista, sillä lukeminen ja opiskelukin ovat ainakin jollakin tavalla ”luovaa” ja keskittymistä sekä tiettyä mielentilaa vaativia toimintoja, joten opiskelun aikataulutus on ainakin itselleni erityisen tärkeää. En itse tuo koulujuttuja miltei ollenkaan kotiin, vaan pyrin tekemään koulujutut koulussa, kirjastossa tai kahvilassa. Tämä tukee myös palautumista, sillä aivoni eivät yhdistä kotia kouluun ja stressiin, vaan koti toimii palautumisen ja nauttimisen tilana. Olen totuttanut itseni siihen, että kun opiskelen niin teen sen kerralla kunnolla ilman kännykän käyttöä tai muita häiritseviä tekijöitä. Tämä mahdollistaa sen, että pitkän koulupäivän jälkeen kotona on aikaa rauhoittua ja tehdä itselle mieluisia asioita miettimättä opiskeluun kuuluvia juttuja sen kummemmin. Tällä katkaisen myös kierteen, jossa monet meistä ovat; olemme henkisesti koulussa tai töissä 24/7 mikäli emme onnistu päivän päätteeksi palautumaan ja poistumaan henkisesti koulusta tai töistä. Tulevaisuuden menestyjiä yhdistää ainakin yksi asia: he osaavat palautua. Ilman palautumista lähentelemme itse kukin burnoutiksi kutsuttua tilaa eli uupumusta.

Tulevaisuuden menestyjiä yhdistää ainakin yksi asia: he osaavat palautua. Ilman palautumista lähentelemme itse kukin burnoutiksi kutsuttua tilaa eli uupumusta.

Omat rutiinini

Minulle itselleni on ainakin todella tärkeää, että rutiinit ovat kunnossa, jotta voin toimia optimaalisella tavalla ja saavuttaa tavoitteeni lähes päivittäin. Olen itse opiskelija ja se on tällä hetkellä päätoiminen työni, joten esimerkkini tulevat usein opiskelun kautta ja arkeni heijastelee tavallista opiskelijan arkea. Minulla ei ole esimerkiksi lasta, vaan voin laittaa itseni ensimmäiseksi melkeinpä aina ja tällöin omat rutiinini voivat olla todella erilaiset kuin esimerkiksi töissä käyvän perheenäidin.

Muodostuneet rutiinit kertovat yleensä siitä, mikä on juuri sinulle tärkeää. Esimerkiksi itse olen rakentanut rutiinini niin, että minulle mahdollistuu tarpeeksi aikaa opiskelulle, luovuudelle ja levolle sekä palautumiselle. Rutiinini heijastavat sitä mikä on minulle tärkeää: elämästä nauttiminen, mutta myös onnistumiset itselle tärkeissä asioissa. Rutiinini siis tukevat tasapainoista ja terveellistä elämää, uuden oppimista sekä erityisesti stressinhallintaa. Rutiinit mahdollistavat stressinhallinnan ja stressinhallinta puolestaan vapauttaa energiaa ja jaksamista opiskeluihin ja elämästä nauttimiseen. Rutiinit koostuvat aikatauluista ja ajan käyttö parhaimmassa tapauksessa kertoo siitä, mikä on kullekin tärkeää. Esimerkiksi itse pyrin pitämään älypuhelimen käytön vähäisenä, sillä se ensinnäkin vapauttaa aikaa kaikelle muulle tärkeälle, kuten opiskelulle ja palautumiselle. Puhun myöhemmin tänä vuonna vielä enemmän puhelimen käytöstä ainakin palautumisen yhteydessä. Palataan siihen kuitenkin ajallaan. Aikataulutus ja suunnittelu helpottaa rutiinien toteuttamista. Millaiset omat rutiinini ovat ja miten suunnittelen oman aikatauluni?

Jos pitäisi määritellä, olenko aamu- vai iltavirkku niin sanoisin ehdottomasti olevani aamuvirkku. Herään mielelläni suhteellisen ajoissa, sillä tällöin saan aikaan huomattavasti enemmän kuin myöhään torkkuessani. En itseasiassa pidä yhtään siitä, että herätään myöhään sillä silloin tuntuu kuin koko päivä lipuisi turhaa ohitse ja minulle päivän tehokkain aika jää käyttämättä. Jollekin muulle myöhään herääminen sopii, mutta itselleni ei.

Herään yleensä noin seitsemältä, mutta viimeistään kahdeksalta. Syksyn pimeimpään aikaan saatan nukkua hieman pidempään, mutta pääsääntöisesti pyrin heräämään noin seitsemältä, vaikka minulla ei olisi mitään menoa. Tästä päästäänkin siihen, että oli oma herätys milloin tahansa, niin parasta olisi herätä aina suunnilleen samaan aikaan ja mennä nukkumaan suunnilleen samaan aikaan. Tämä mahdollistaa mm. sen, että uni on mahdollisimman laadukasta ja aikataulutus helpompaa. Myös herääminen helpottuu kun heräät joka päivä samaan aikaan. Pimeään aikaan aamujen pelastus on ollut kirkasvalolamppu (herätyskelloversio), jota suosittelen käyttämään mikäli haluat herätä mahdollisimman "luonnollisesti".

Syön aina aamupalan ja omiin rutiineihini kuuluu, että syön sen rauhassa ja aamusta nauttien. Jos vihaat aamuja niin voisiko se johtua siitä, että teet kaiken kiireessä ja stressaten? Oma äitinikin on herännyt aina aikaisin ennen meitä viittä lasta ja nauttinut aamupalan yleensä siihen mennessä kun muut ovat vasta nousseet sängystä. Olen ehkä oppinut rauhalliset ja kiireettömät aamut äidiltäni <3. Aamu ja koko päivä alkaa parhaiten silloin kun sille varaa tarpeeksi aikaa.

Syön päivittäin noin viisi kertaa, sillä tällöin energiatasoni pysyvät hyvänä. Suurin merkitys on ollut minulle se, että olen syönyt lounaalla kasvispainotteisesti, jolloin en ole kokenut suurta väsymyspiikkiä lounaan jälkeen. Kannattaa siis kokeilla syödä lounaalla kevyemmin kuin mihin on tottunut mikäli lounaan jälkeen aina väsyttää.

Treenaan yleensä aamulla tai iltapäivällä noin 5 aikaan, sillä haluan jättää illat yleensä levolle ja palautumiselle. Tärkeimpänä rutiinina ruokavalion ja liikunnan lisäksi on luonnossa liikkuminen, sillä saan siitä rutkasti energiaa ja luonnossa liikkuminen myös palauttaa, rauhoittaa ja elvyttää. Luonnosta ja sen elvyttävästä vaikutuksesta on tehty todella paljon tutkimusta psykologian alalla. Luonnossa liikkuminen on varmasti yksi palauttavimmista aktiviteeteista. Kerron jatkossa paljonkin lisää palautumisesta ja sen vaikutuksesta terveyteemme. Teen myös gradua palautumiseen liittyen, joten tietoa siltä saralta on ainakin hieman. Aloin itse voimaan huomattavasti paremmin kun aloin kiinnittämään huomiota omaan palautumiseeni viime syksynä. Palautuminen on siis lähellä sydäntä, joten kerron siitä jatkossa mielelläni lisää.

Tavoitteiden suhteuttaminen ja rutiinien muodostaminen tukemaan tavoitteita

Seuraavaksi haastan sinut miettimään omia tavoitteitasi, jotta voit muodostaa rutiinisi tukemaan omaa hyvinvointiasi sekä tavoitteitasi.

Listaa paperille vähintään 10 sinulle tärkeää asiaa tai tavoitetta, jotka ovat itsellesi merkityksellisiä. Tässä tulee oma listani, joka sisältää joitakin minulle tärkeitä tai vähemmän tärkeitä asioita:

-liikunta

-terveys

-läheisten kanssa oleminen

-luonto

-harjoittelupaikan saaminen

-terveellinen ruokavalio, josta tulee hyvä olo

-kouluarvosanat

-ulkonäkö

-minulle tärkeiden asioiden jakaminen muille (Kohti vitaliteettia -konsepti)

-gradun tekeminen

-kodin siisteys

Seuraavaksi valitaan 5 asiaa, jotka ovat tällä hetkellä muita tärkeämpiä. Minulle ne ovat (ei järjestyksessä):

-läheiset

-terveys

-gradun tekeminen

-minulle tärkeiden asioiden jakaminen muille (Kohti vitaliteettia -konsepti)

-luonto

Tällä tavoin voidaan suhteuttaa tavoitteiden tärkeys. Kun keskitytään niihin oikeasti tärkeisiin tavoitteisiin, niin ne ovat täysin saavutettavissa. Kun puolestaan todetaan, että osa tavoitteista ovat toissijaisia, niin energiaa vapautuu tärkeämpien tavoitteiden toteuttamiseksi. Huomaan viidestä tärkeimmästä tavoitteestani, että rutiinini tukevat tavoitteitani. Totesin, että ulkonäkö ei ole minulle läheskään niin tärkeä asia kuin terveys, joten terveelliset elämäntavat johtuvat terveyteen tähtäämisestä, ei ulkonäön takia treenaamisesta. Omat arkivalintani ja rutiinini tukevatkin enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä kuin ulkonäköä. Eniten parannettavaa minulla olisi ehkä läheisten tapaamisessa, sillä näen aivan liian harvoin tiettyjä ystäviäni kiireen vuoksi. Muutoin koen, että rutiinini heijastelevat minulle tärkeitä asioita ja tukevat esimerkiksi graduni kirjoittamista. Toivottavasti teit itse saman harjoituksen, sillä se havainnollistaa ja selkeyttää itsellesi aivan mielettömän helpolla ja konkreettisella tavalla itsellesi tärkeitä asioita. Laittamalla rutiinit kuntoon ja muodostamalla ne omien tavoitteidesi mukaisesti olet askelta lähempänä tavoitettasi.

Kaiken kaikkiaan, kun arkirytmi on kunnossa ja perusta kasassa, niin meidän on huomattavasti helpompi säädellä stressitasojamme ja kukoistaa siinä mitä teemme. Muista kuitenkin tehdä myös välillä rutiineista poikkeavia asioita, kuten ystävien näkemistä kiireenkin keskellä. Suosittelen tätä siksi, että päivät, viikot kuukaudet ja vuodet sumentuvat helposti yhteen ja aika menee kuin sumussa mikäli emme tee ikinä mitään ”erikoista”. Emme halua elämän kulkevan kuin sumussa, joten pidetään huoli rutiineista, mennään kohti tavoitteita, mutta muistetaan myös nauttia elämästä – sillä meillä on vain yksi elämä, josta nauttia.